Ekologinen elämä

Meillä on vain tämä yksi maapallo, ja turvataksemme nykyisten ja tulevien sukupolvien elämän täällä meidän täytyy sovittaa itsemme omaan ekologiseen lokeroomme.

Maailmanlaajuisista ympäristöuhista suurimpien eli ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta on yhteistyötä yli kansallisten rajojen. Suomen tulee jatkaa aktiivisesti kohti hiilineutraaliutta ja pitää kaikki mukana kehityksessä.

Fossiilienergiasta irtautuminen on hyvässä vauhdissa, mutta energiaomavaraisuuteen on vielä matkaa. Tutkimukseen ja kehitykseen on varattava riittävästi resursseja, ja ne on suunnattava reilun siirtymän mahdollistamiseen. Vasemmistoliiton pidemmän aikavälin tavoitteena on nostaa em. rahoitus viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suorat investoinnit tarkoituksenmukaisiin kohteisiin ovat parempi väline kuin tehottomat ja kohdistamattomat verotuet. Vuotoksen ja Kollajan tekoallashankkeita ei tule ottaa enää esille.

Varsinais-Suomesta puuttuu täysin paikallisjunaliikenne, joka mahdollistaisi ympäristöystävällisemmän liikkumisen alueella. Luonnolliset suunnat tälle liikenteelle ovat Turusta Loimaalle, Saloon ja Uuteenkaupunkiin. Asemia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon riittävät pysäköinti- ja pyöräsäilytystilat sekä syöttöliikennemahdollisuudet. Sähkö- ja talvipyöräilyn lisääntyessä kevyen liikenteen väyliä on lisättävä ja parannettava. Liikenteen valtakunnallista rahoitusta on kohdennettava edellä mainittuihin.

On vaikeaa huolehtia ympäristöstään, jos kaikki aika menee elämästä selviytymiseen. Ihmisten perusturvasta on huolehdittava niin psyykkisesti kuin fyysisesti. Jokaisella on oltava mahdollisuuksia tehdä ekologisia valintoja. Vasemmistoliiton tavoitteena on edetä asteittain kohti vastikkeetonta perustuloa, jonka tarkoitus on turvata kaikille riittävä vähimmäistoimeentulo.

Luonnon tarpeettoman hyväksikäytön on loputtava

Suomen maankäyttösektori muuttui viime vuonna ensimmäistä kertaa hiilinielusta hiililähteeksi. Syyksi on arvioitu runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista. Metsät on nähtävä kokonaisuudessaan, ei ainoastaan taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Metsät ovat lukemattomien eliöiden koti. Kaivosteollisuuden lupien ja varausten alaisena on yli 10 % maa-alasta Suomessa. Uhanalaisuutta arvioivan Punaisen kirjan mukaan kaivosteollisuus on neljänneksi merkittävin luontokadon aiheuttaja Suomessa. Kaivokset tuottavat yli 95 % vaarallisesta ja 75 % kaikesta kotimaan jätteestä, ja kaivoksista johdetaan vuosittain miljoonia kuutioita haitallisia nesteitä luonnonvesiin. Suomen malmi- ja mineraaliesiintymät ovat pitoisuuksiltaan köyhiä, ja mahdollisesti louhittavien mineraalien ennustetaan vaihtuvan suurilta osin edullisempiin ja kestävämpiin vaihtoehtoihin akkutekniikassa 5–10 vuoden kuluessa. Kaivosten perustamista ja toimintaa on arvioitava kriittisesti jatkuvasti.

Eläinten hyvinvointitutkimusten tulokset kertovat siitä, että eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät toteudu turkistarhoilla. Käytännössä turkistarhausta on vaikea kehittää niin, että se koskaan täyttäisi tarhattavien eläinlajien monipuolisia käyttäytymistarpeita ja olisi samalla taloudellisesti kannattavaa. Turkistarhaus tulisi kieltää Suomessa kokonaan. Muille lajeille on annettava tilaa elää, ja ruuan tehotuotannon aiheuttamia ongelmia luonnolle ja kärsimystä eläimille on alettava ratkaista.

Talouskasvun painopistettä on siirrettävä materiaalisesta immateriaaliseen, ja lineaarinen talousjärjestelmä, jossa tuotteita valmistetaan, käytetään ja heitetään pois, on korvattava kiertotaloudella.